[CCF] WRTC 2014 -matkapäiväkirja, osa 4

[Kim Östman]

WRTC 2014 -matkapäiväkirja, osa 4
Westborough, Massachusetts, USA, ke 10.7.

Saavuimme Tonin kanssa eilen helteiseen New Yorkiin, samalla lennolla Viron
poikien ES2RR, ES5RY ja ES5TV kanssa. Vuokrattuamme tahoillamme auton
hurautimme pohjoiseen Connecticutin osavaltion kautta Massachusettsiin,
jossa WRTC-kilpailun päämaja sijaitsee Westborough-nimisellä paikkakunnalla
Doubletree-hotellissa. Uni luonnollisesti maistui pitkän reissun jälkeen,
vaikka 7 tunnin aikaeron vaikutukset edelleen tuntuvatkin.

Keskiviikko on ollut WRTC:n virallinen "saapumispäivä". Päivä alkoi
aamiaisella, ja myöhemmin kävimme hakemassa rigimme Maurin AG1LE luota,
jolle yhdessä vaimonsa Marjan kanssa kuuluu suuri kiitos avusta niiden
kanssa. Lisäksi kiertelimme läheisessä New Hamsphiren osavaltiossa, mm. Ham
Radio Outletin tarjontaa katsastaen. 

Hotelli on päivän aikana täyttynyt kisoista tuttujen kutsumerkkien
haltijoilla, ja varsinkin itselle WRTC-ensikertalaisena on ollut
mielenkiintoista paiskata kättä ja yhdistää naamoja bandeilla kuultuihin
kutsuihin. Illallisella harjoitettiin aina tarpeellista psykologista
sodankäyntiä Viron tiimin kanssa, ja halukkailla oli mahdollisuus osallistua
tietokoneitse toteutettuun CW-pileupkilpailuun.

Setuppimme on siis nyt kasassa, ja konffaukset alkavat olla kohdallaan.
Säätila luo mielenkiintoista haastetta, sillä täällä on todella kuuma.
Suomen +30C jää armotta toiseksi, kun täällä nousee autosta ulos ja kostea
lämpömuuri lyö naamalle. Samalla on varottava liiallista
sisätilailmastointia, ettei käy kuin hetkellisesti vilustuneille
huippujalkapalloilijoille Brasiliassa. Sopii vain toivoa, että viikonlopuksi
hieman viilenee, koska muuten workintateltoissa tulee TODELLA tukalat
oltavat ja laitteetkin ovat kovilla!

Fokus siirtyy nyt strategian hiomiseen ja tavoitteiden viimeistelyyn. Kuten
Toni kirjoitti, referenssejä aikaisemmista WRTC-kilpailusta on hankala
hakea, koska säännöt ovat muuttuneet niin merkittävästi. Hotellin käytävillä
onkin tänään tiiviisti tentattu: "No, kuinka monta kusoa tulee?" Ainoa oikea
vastaus siihen lienee: "Tarpeeksi"!

Kukin joukkue saa kilpailussa käyttämänsä kutsun tietoonsa vasta 15
minuuttia ennen h-hetkeä lauantaiaamuna, jolloin myös alkaa radiohiljaisuus.
Kilpailun aikana saa puhua ainoastaan englantia ja käyttää ainoastaan
arvottua kutsumerkkiä, eivätkä operaattorit saa paljastaa identiteettiään.
Nyt lieneekin siis viimeistään syytä hioa "jenkkiaksentti" kohdilleen, jotta
voidaan huijata paikalliset antamaan SSB-kusopisteitä omilta kuulostaville
pojilleen...

Kim OH6KZP