[CCF] Perfection & Zaba-laser-3 --- Re: Katsokaapas ja kommentoikaapas

[Jukka Klemola]

3. lokakuuta 2016 klo 23.45 'Zaba' OH1ZAA <elefa at wippies.fi> kirjoitti:

>
> Hei Jukka,
>
> Dokumentissasi on selkeästi pyrkimys perfektionismiin, eikä se ole
> lainkaan huono asia. Siinä yhteydessä mainitsin ne pienetkin poikkeamat eli
> sen 72 ohmia, ja SWR-käyttäytymisen vivahteet. Jos ne lukemat ovat
> kohdallaan, niin ei niistä  synny jatkossa enää turhaa keskustelua. Itse
> asiassa monella on väärinkäsitys siitä, että pienikin SWR on tuhoisa
> tehonsiirrolle.


Kerroin yleisölle joka oli kuuntelemassa että minulla omissa systeemeissäni
on rajana SWR2.0.
Kolmosenkin kanssa tulee toimeen mutta kannattaa ymmärtää että joku
kymmenen metriä RG58 tason kaapelia ja kolmen sas kannattaa miettiä josko
parantaisi.

Minulla ei ole yksikään antennikombinaatio mökillä huonompi kuin SWR2.0
missään kohtaa mitään bandia.
OH0V kaikki SWR:t ovat alle 1.7 yli bandien.

Se on kyllä tietyllä tapaa perfektionismia.
Itse näen tuon niin että olen asettanut tavoitteita ja sitten pyrin niihin.
Vaihtelevalla menestyksellä.

Käytän radioita joissa on tuneri, tai sitten on putkipääteaste käytössä.



> Lyhyillä kaapeleilla tosiaan saa olla aikamoiset SWR:t kunhan vain on ne
> sovituspiirit.


Minulla on kaikki kaapelien pitemmät vedot foam eristeisiä.
OH0V ei ole pätkääkään RG213 kaapelia yläbandeilla, huonoin kaapeli on
Ecoflex .. onkohan se 10 joka on reippaan sentin paksuinen.



> Transistoripääteasteet ovat todella herkkiä nimellisimpedanssin heitoille,
> ja kaikkea mainittua pahaa voi ensisijaisesti niissä esiintyä (olen juuri
> korjaamassa Daiwa PS-30 poweria, sattui koksu-oikkari).
>

Puolijohderadioilla, joissa ei ole tuneria, kannattaa pyrkiä alle 1.5
tasoon.



> Antennijuttuja on kirjoiteltu tuhottomasti, ja on vaikea arvailla kuinka
> paljon on uniikkia missäkin. Totta on, että graafinen puoli jää usein
> vajaaksi, ja hyvä, että plottia riittää eri lähtökulmille, ja kaikkiin
> ilmansuuntiin. Toivottavasti se rohkaisee myös operaattoreita itse
> käyttämään simulaatio-ohjelmia.
>

Suurin tämän suunnan asia esitelmässä on toteamus että ei ole olemassa yhtä
ainoata oikeata ratkaisua.

Olen nähnyt viime aikoina muutaman esitelmän ja niistä jokainen myy
ajatusta yhdestä ainoasta ratkaisusta tuomiten kaikki muut ratkaisut
hyvinkin pitkälti "eri kategoriaan".
 .. ihan kuten Speden työteliäät Rauhan Miehet.
He hyväksyvät vain heidän rauhan. Kenenkään muun rauha ei käy.



> Siirryin Nastolaan valmistelemaan SAC-SSB asemaa. SAC-CW ajettiin vielä 14
> MHz dipolilla. Nyt on tarkoitus tehdä 3-elementtinen 14 MHz, jonka
> pääsuuntaa voi lennossa vaihtaa (releillä): 0/180 deg.


Hieno ajatus.



> Simuloinnissa tuli yllätyksenä, että sopivilla reaktiivisilla
> komponenteilla saa 3-elementtisellä lähes saman gainin irti kuin
> 5-elementtisellä yagilla.


Nyt menee oudoksi tai ainakin uudeksi .. onko puomi luokkaa varttiaalto
kuitenkin?
Jos on ja saat siitä vapaan tilan geiniä luokkaa yli 9dBi, sinulla on
jotakin uutta pöydällä joka kiinnostaa kaikkia.

Kerro lisää.



> Antenni tulee onnistuessaan olemaan tyyppiä Zaba-laser, ja reaktanssin
> hienosäätö tehdään kehitetyllä karamoottorivirityksellä, joka hoitaa puomin
> päiden molemmat parasiittielementit. Syöttö on pysyvästi keskielementissä.
> Mainittuja simulaatioyllätyksiä on viime aikoina osunut enemmänkin, ja
> yleensä löytyy jotakin muuta kivaa, kuin mitä on alunperin hakemassa.
>

Niin niitä hyppii eteen aina joskus ja sitten huomaakin että "eiku".



> Pienen kohdealueen workkimiseen (kuten PACC tai H22 kontesti) löytyy
> toinen algoritmi, jolloin kahdesta stakatusta yagista saa noin 2 db enemmän
> irti kuin perinteisellä samanvaiheisella stakkauksella. Etelä-Suomesta
> F2-kerroksen kautta PACC-kontestia workkiessa 14 MHz:lla olisi alimman
> antennin oltava noin 15 metrin korkeudessa ja ylimmän 45 metrin
> korkeudessa. Lisäksi ne syötetään vastavaiheessa. Simulaattorilla on kiva
> katsoa ero 0/0-vaiheeseen syöttöön verrattuna. Eri taajuuksilla tarvitaan
> tietenkin eri antenninkorkeudet, mutta algoritmin korkeussuhde on 1 : 3  ja
> vaiheistus aina 180 (vastavaihe) Kauempana oleva kohdemaa tarvitsee
> korkeammat antennit, ja on aina eduksi, että antenneja voi käyttää myös
> yksi kerrallaan, erikoiskelien sattuessa. Olen joskus 70-luvulla ajanut
> PACC:ta Hollannista, ja 7 MHz oli kuin aaltoputki DDR:ään (silloin
> Y2-asemat) vahvan Auroran iskiessä.
>

Tässä on taas lukemia joita on hankala hyväksyä ilman simulaatiomallia tai
muuta rakennekuvausta.
Tarkoitan tuota "2dB enemmän". Se olisi kova saavutus jos se on
kopioitavissa muualle.

Vastavaiheessa ajaminen on nykypilkuilla mahdollista ehkä ajoittain 20:llä
jos heijastuspinta riittää taittamaan sellaista kulmaa takaisin alas.


>
>   Cheers/73, "Zaba"  OH1ZAA (presently OH3BCX)
>

73,
Jukka OH6LI


>
>
>
>
> Jukka Klemola [jpklemola at gmail.com] kirjoitti:
>
>> Noniin . .
>> Aikaa on kulunut eikä ole tullut ehdotelmia.
>>
>>
>> 1,
>> Zaba kirjoitti lähtökulmasta noin 18 astetta.
>> Esitelmässä on vahvistus benchmarkattuna 30 asteeseen ja on samoin 10
>> asteeseen.
>> Onpa myös 80:llä 60 asteeseen.
>>
>> Iso ero on ainakin minulle se, että elevaatiotason säteilykuvio on
>> monimuotoinen eikä sitä lukita yhteen suureeseen, joka ei yleensä kuvaa
>> systeemiä kattavasti.
>> Usein tavallaan kyllä, mutta tässä esitelmässä nähdään paremmaksi esittää
>> elevaatiotason säteilykuvio kokonaisuutena ja ottaa tarkastelu useammalla
>> kulmalla näkemyksen laventamiseksi.
>>
>> Tämä on erona muihin vastaaviin esitelmiin.
>>
>>
>> 2.
>> 8mm dipolin SWR 1.5 kaistanleveys.
>> Se on tosiaan sen 33 kHz mallinnuksen mukaisesti.
>> Syy siihen miksi SWR 1.5 kaistanleveys on 8mm dipolilla pienempi kuin 2mm
>> dipolilla, johtuu siitä että 8mm dipolin impedanssin reaaliosa muuttuu ja
>> koko antennin pienin SWR arvo on suurempi.
>>
>> Tämä näkyy SWR käyrien kuvissa kelmulla 27 selvästi siten että 1 ja 2mm
>> paksuiset antennit käyvät pienimmillään hyvin lähellä ykköstä, 4mm pienin
>> arvo on noussut ja 8mm pienin SWR arvo alkaa olemaan jo melko korkea kun
>> syöttöimpedanssiksi on kaikissa simulaatioissa asetettu 50 ohmia.
>>
>> Se on tuon yhden arvon heikkous ja kirjasin kelmulle 27 erikseen että
>> pelkkiä numeroita ei kannata jäädä katsomaan vaan kannattaa yrittää katsoa
>> kokonaisuutta yksittäisten lukujen takana.
>>
>> Dipolin impedanssin ominaisuuksista löytyy lisää kelmulla 48, jossa
>> esitetyllä dipolilla ei päästä lainkaan alle 1.5 SWR arvon ja siitä syystä
>> MMANA ei ole automaattisesti kirjannut 1.5 ja 2.0 kaistanleveyksiä kuvaan.
>>
>>
>>
>> Esitelmässä on balansointiin liittyen kaksi asiaa joita ei ole oikein
>> tuotu
>> muualla esille.
>> Ja on siellä yksi epätarkkuuskin liittyen balansointiin.
>>
>> Eli yhdellä asialla on mahdollista saada TietoKontestissa kolme pistettä.
>>
>>
>> 73,
>> Jukka OH6LI
>>
>>
>>
>> 3. lokakuuta 2016 klo 15.16 Jukka Klemola <jpklemola at gmail.com>
>> kirjoitti:
>>
>> > HaiSie Zaba !
>> >
>> > Otin benchmarkiksi esitelmässä sen 10 asteen lähtökulmaan säteilyn
>> määrän
>> > juurikin siitä syystä että kovin korkeat kulmat ovat turhia jopa 20:llä.
>> > Ainakin näin auringonpilkkujakson hiljaisempaan aikaan.
>> >
>> > Ylläoleva, sekä sinun tekstisi integroiden, Suureen TietoKontestiin
>> vihje:
>> > Yksi iso pointti elevaatiokulman kanssa esitelmässä on ...
>> > (siis tämä on yksi sellainen asia jota ei ole yleensä antenniesitelmissä
>> > näkynyt)
>> >
>> >
>> > Vastaustesi analyysiä:
>> > Elementin impedanssi vapaassa tilassa ei ole tässä kohtaa erityisen
>> > kiinnostava .. vai onko joku syy miksi olisi? Se on varsin teoreettinen
>> > luku ja esitän sen likiarvona 70 ohmia jonka katsoin riittäväksi
>> > likiarvoksi.
>> > Häviötön syöttöjohto on myös teoreettinen tarkasteltava.
>> >
>> >
>> > Tietovisaan vihje toisaalta, josta jo yksi heitti noin neljäsosapisteen
>> > arvoisen arvauksen:
>> > Dipolin kaistanleveys oli aiheena ja henkilö esitti epätarkkuutena, että
>> > 8mm paksun dipolin kaistanleveys on vain 33kHz - siis että se olisi
>> virhe.
>> > Se ei ole virhe.
>> > Ison täyden pisteen kysymyksenä on, miksi se on yhtäkkiä 8mm paksulla
>> > dipolilla vain 33kHz?
>> > Tämä luku ja väite oheisteksteineen on kelmulla 27.
>> >
>> > Tuohon helppoon kysymykseen ensimmäinen vastaaja saa pisteen
>> > TietoKontestissa.
>> > Sen jälkeen hänelle vain yhden lisäpisteen hankkiminen oikeuttaa
>> > erikoispalkintoon jota kaikki antenninrakentajat tarvitsevat mutta kovin
>> > harvalla on.
>> >
>> >
>> > 73,
>> > Jukka OH6LI
>> >
>> >
>> >
>> > 3. lokakuuta 2016 klo 14.46 'Zaba' OH1ZAA <elefa at wippies.fi> kirjoitti:
>> >
>> >>
>> >> Hei Jukka,
>> >>
>> >> Kiitos hienosta dokumentista! Se on varmaan hyödyllinen monelle
>> >> antennejansa itse konstruoivalle, ja muutenkin tarpeellista yleistietoa
>> >> (unohtamatta erikoistiedot). Vilkaisin vain nopeasti dokumentin läpi,
>> ja
>> >> huomasin loppupäässä sen 16 metrissä olevan 14 MHz dipoli/yagin, joka
>> >> kuvasi pari päivää sitten mainitsemaani Porin tilannetta (17 m up).
>> >> Lähtökulma tarkemmin n. 18 asteen luokkaa (korjattu alla).
>> >>
>> >> Tässä vielä kieliviilattu versio:
>> >>
>> >> Porissa minulla oli aikoinaan ensin 14 MHz 3-el yagi savupiipun päällä
>> 17
>> >> metrissä (merenpinnan yläpuolella), ja se laittoi
>> maksimikentänvoimakkuutta
>> >> kuin tykki F2-kerroksen kautta HB/PA-maihin. Lähtökulma on noin 18
>> astetta.
>> >> Sitten kun laitettiin maston huippuun 5-el log-yagi 34 metriin
>> (lähtökulma
>> >> 9 ja 29, (52) astetta), niin sen kenttä aiheutti samassa F2-kelissä
>> vain
>> >> pientä kuhinaa mainituissa maissa, mutta paiskasi signaalin
>> Välimerelle ja
>> >> muihin DX:iin, niin ettei linukkaa varsinaisesti koskaan enää tarvittu.
>> >> Meriheijastus pystyy siis kentän täydelliseen kumoamiseen, luokkaa -30
>> dB
>> >> kapealla lähtökulmasektorilla. Ilman poliittisia näkökohtia voivat siis
>> >> toisen aseman antennit olla ihan väärässä korkeudessa varsinaista
>> >> tarkoitusperää varten (eli kentän maksimointi kohdealueelle).
>> >>
>> >> P.S. Yllä mainittu 52-asteen lähtökulma (suluissa) päätyy yleensä
>> suoraan
>> >> avaruuteen...
>> >>
>> >>
>> >> Mitä tulee artikkelisi pieniin epätarkuuksiin:
>> >>
>> >> 1. Vapaassa avaruudessa dipolin syöttöimpedanssi on MMANA:n mukaan
>> >> resonanssissa 72 ohmia. Elementin paksuus siihen ei paljoakaan vaikuta
>> >> 2. Häviöttömässä siirtojohdossa SWR ei varsinaisesti aiheuta häviöitä,
>> >> jos on myös häviöttömät sovitinpiirit. Mikäli oletetaan, ettei
>> >> heijastunutta tehoa uudelleen hyödynnetä toisen heijastuksen kautta
>> rigin
>> >> puolella, niin sitten SWR:llä ja häviöillä on kyseinen yhteys.
>> Häviöllinen
>> >> kaapeli myös aina lisää lisähäviöitä yli sovitetun kaapelin (indeed).
>> >>
>> >> Cheers/73, "Zaba" OH1ZAA/OH2MZA/OH3BCX/OH4BCS/OH5ZA/(OH0MZA)
>> >>
>> >>
>> >>
>> >>
>> >>
>> >> Jukka Klemola [jpklemola at gmail.com] kirjoitti:
>> >>
>> >>> Tämän mailin kohteessa on ainakin kolme selkeätä epätarkkuutta mutta
>> myös
>> >>> ainakin kaksi tärkeätä pointtia jotka puuttuvat monista
>> >>> antenniesitelmistä.
>> >>>
>> >>> Se joka osuu ainakin kahteen noista yllämainitusta viidestä, saa
>> >>> erikoispalkinnon, jonka voi halutessaan tavatessamme myös vaihtaa
>> >>> mallasperäiseen tuotteeseen.
>> >>>
>> >>> Tähän kontestiin voi osallistua kommentoimalla mieluummin julkisesti,
>> >>> mutta
>> >>> myös yksityisviestit lasketaan.
>> >>>
>> >>> QRZ
>> >>>
>> >>>
>> >>> Kontestin kohde:
>> >>> http://uusi.oh3ad.fi/wp-content/uploads/2016/10/Asiaa-Antenn
>> >>> eista-teoriaa-OH3AD-de-OH6LI-Jaettava-v2.pdf
>> >>>
>> >>>
>> >>>
>> >>> Esitelmän kuunteluantenneihin liittyvät kysymykset voi osoittaa Esalle
>> >>> OH7WV, jonka yhteystiedot löytyvät muualta ccf mailireflektorilta ja
>> >>> taitaapa olla myös ccf sivuillakin.
>> >>>
>> >>>
>> >>> 73,
>> >>> Jukka OH6LI
>> >>> _______________________________________________
>> >>> CCF mailing list
>> >>> CCF at contesting.com
>> >>> http://lists.contesting.com/mailman/listinfo/ccf
>> >>>
>> >>>
>>
>>
> --
> Wippies-vallankumous on täällä! Varmista paikkasi vallankumouksen
> eturintamassa ja liity Wippiesiin heti!
> http://www.wippies.com/
>
>
>