[CCF] Perfection & Zaba-laser-3 --- Re: Katsokaapas ja kommentoikaapas

Mon Oct 3 16:45:08 EDT 2016

Hei Jukka, 

Dokumentissasi on selkeästi pyrkimys perfektionismiin, eikä se 
ole lainkaan huono asia. Siinä yhteydessä mainitsin ne pienetkin 
poikkeamat eli sen 72 ohmia, ja SWR-käyttäytymisen vivahteet. 
Jos ne lukemat ovat kohdallaan, niin ei niistä  synny jatkossa 
enää turhaa keskustelua. Itse asiassa monella on väärinkäsitys 
siitä, että pienikin SWR on tuhoisa tehonsiirrolle. Lyhyillä kaapeleilla 
tosiaan saa olla aikamoiset SWR:t kunhan vain on ne sovituspiirit. 
Transistoripääteasteet ovat todella herkkiä nimellisimpedanssin 
heitoille, ja kaikkea mainittua pahaa voi ensisijaisesti niissä esiintyä 
(olen juuri korjaamassa Daiwa PS-30 poweria, sattui koksu-oikkari). 

Antennijuttuja on kirjoiteltu tuhottomasti, ja on vaikea arvailla kuinka 
paljon on uniikkia missäkin. Totta on, että graafinen puoli jää usein 
vajaaksi, ja hyvä, että plottia riittää eri lähtökulmille, ja kaikkiin 
ilmansuuntiin. Toivottavasti se rohkaisee myös operaattoreita 
itse käyttämään simulaatio-ohjelmia. 

Siirryin Nastolaan valmistelemaan SAC-SSB asemaa. SAC-CW 
ajettiin vielä 14 MHz dipolilla. Nyt on tarkoitus tehdä 3-elementtinen 
14 MHz, jonka pääsuuntaa voi lennossa vaihtaa (releillä): 0/180 deg. 
Simuloinnissa tuli yllätyksenä, että sopivilla reaktiivisilla komponenteilla 
saa 3-elementtisellä lähes saman gainin irti kuin 5-elementtisellä yagilla. 
Antenni tulee onnistuessaan olemaan tyyppiä Zaba-laser, ja reaktanssin 
hienosäätö tehdään kehitetyllä karamoottorivirityksellä, joka hoitaa puomin 
päiden molemmat parasiittielementit. Syöttö on pysyvästi keskielementissä. 
Mainittuja simulaatioyllätyksiä on viime aikoina osunut enemmänkin, ja yleensä 
löytyy jotakin muuta kivaa, kuin mitä on alunperin hakemassa. 

Pienen kohdealueen workkimiseen (kuten PACC tai H22 kontesti) löytyy toinen 
algoritmi, jolloin kahdesta stakatusta yagista saa noin 2 db enemmän irti kuin 
perinteisellä samanvaiheisella stakkauksella. Etelä-Suomesta F2-kerroksen 
kautta PACC-kontestia workkiessa 14 MHz:lla olisi alimman antennin oltava 
noin 15 metrin korkeudessa ja ylimmän 45 metrin korkeudessa. Lisäksi ne 
syötetään vastavaiheessa. Simulaattorilla on kiva katsoa ero 0/0-vaiheeseen 
syöttöön verrattuna. Eri taajuuksilla tarvitaan tietenkin eri antenninkorkeudet, 
mutta algoritmin korkeussuhde on 1 : 3  ja vaiheistus aina 180 (vastavaihe) 
Kauempana oleva kohdemaa tarvitsee korkeammat antennit, ja on aina 
eduksi, että antenneja voi käyttää myös yksi kerrallaan, erikoiskelien 
sattuessa. Olen joskus 70-luvulla ajanut PACC:ta Hollannista, ja 7 MHz 
oli kuin aaltoputki DDR:ään (silloin Y2-asemat) vahvan Auroran iskiessä. 

   Cheers/73, "Zaba"  OH1ZAA (presently OH3BCX)

Jukka Klemola [jpklemola at gmail.com] kirjoitti: 
> Noniin . .
> Aikaa on kulunut eikä ole tullut ehdotelmia.
> 
> 
> 1,
> Zaba kirjoitti lähtökulmasta noin 18 astetta.
> Esitelmässä on vahvistus benchmarkattuna 30 asteeseen ja on samoin 10
> asteeseen.
> Onpa myös 80:llä 60 asteeseen.
> 
> Iso ero on ainakin minulle se, että elevaatiotason säteilykuvio on
> monimuotoinen eikä sitä lukita yhteen suureeseen, joka ei yleensä kuvaa
> systeemiä kattavasti.
> Usein tavallaan kyllä, mutta tässä esitelmässä nähdään paremmaksi esittää
> elevaatiotason säteilykuvio kokonaisuutena ja ottaa tarkastelu useammalla
> kulmalla näkemyksen laventamiseksi.
> 
> Tämä on erona muihin vastaaviin esitelmiin.
> 
> 
> 2.
> 8mm dipolin SWR 1.5 kaistanleveys.
> Se on tosiaan sen 33 kHz mallinnuksen mukaisesti.
> Syy siihen miksi SWR 1.5 kaistanleveys on 8mm dipolilla pienempi kuin 2mm
> dipolilla, johtuu siitä että 8mm dipolin impedanssin reaaliosa muuttuu ja
> koko antennin pienin SWR arvo on suurempi.
> 
> Tämä näkyy SWR käyrien kuvissa kelmulla 27 selvästi siten että 1 ja 2mm
> paksuiset antennit käyvät pienimmillään hyvin lähellä ykköstä, 4mm pienin
> arvo on noussut ja 8mm pienin SWR arvo alkaa olemaan jo melko korkea kun
> syöttöimpedanssiksi on kaikissa simulaatioissa asetettu 50 ohmia.
> 
> Se on tuon yhden arvon heikkous ja kirjasin kelmulle 27 erikseen että
> pelkkiä numeroita ei kannata jäädä katsomaan vaan kannattaa yrittää katsoa
> kokonaisuutta yksittäisten lukujen takana.
> 
> Dipolin impedanssin ominaisuuksista löytyy lisää kelmulla 48, jossa
> esitetyllä dipolilla ei päästä lainkaan alle 1.5 SWR arvon ja siitä syystä
> MMANA ei ole automaattisesti kirjannut 1.5 ja 2.0 kaistanleveyksiä kuvaan.
> 
> 
> 
> Esitelmässä on balansointiin liittyen kaksi asiaa joita ei ole oikein tuotu
> muualla esille.
> Ja on siellä yksi epätarkkuuskin liittyen balansointiin.
> 
> Eli yhdellä asialla on mahdollista saada TietoKontestissa kolme pistettä.
> 
> 
> 73,
> Jukka OH6LI
> 
> 
> 
> 3. lokakuuta 2016 klo 15.16 Jukka Klemola <jpklemola at gmail.com> kirjoitti:
> 
> > HaiSie Zaba !
> >
> > Otin benchmarkiksi esitelmässä sen 10 asteen lähtökulmaan säteilyn määrän
> > juurikin siitä syystä että kovin korkeat kulmat ovat turhia jopa 20:llä.
> > Ainakin näin auringonpilkkujakson hiljaisempaan aikaan.
> >
> > Ylläoleva, sekä sinun tekstisi integroiden, Suureen TietoKontestiin vihje:
> > Yksi iso pointti elevaatiokulman kanssa esitelmässä on ...
> > (siis tämä on yksi sellainen asia jota ei ole yleensä antenniesitelmissä
> > näkynyt)
> >
> >
> > Vastaustesi analyysiä:
> > Elementin impedanssi vapaassa tilassa ei ole tässä kohtaa erityisen
> > kiinnostava .. vai onko joku syy miksi olisi? Se on varsin teoreettinen
> > luku ja esitän sen likiarvona 70 ohmia jonka katsoin riittäväksi
> > likiarvoksi.
> > Häviötön syöttöjohto on myös teoreettinen tarkasteltava.
> >
> >
> > Tietovisaan vihje toisaalta, josta jo yksi heitti noin neljäsosapisteen
> > arvoisen arvauksen:
> > Dipolin kaistanleveys oli aiheena ja henkilö esitti epätarkkuutena, että
> > 8mm paksun dipolin kaistanleveys on vain 33kHz - siis että se olisi virhe.
> > Se ei ole virhe.
> > Ison täyden pisteen kysymyksenä on, miksi se on yhtäkkiä 8mm paksulla
> > dipolilla vain 33kHz?
> > Tämä luku ja väite oheisteksteineen on kelmulla 27.
> >
> > Tuohon helppoon kysymykseen ensimmäinen vastaaja saa pisteen
> > TietoKontestissa.
> > Sen jälkeen hänelle vain yhden lisäpisteen hankkiminen oikeuttaa
> > erikoispalkintoon jota kaikki antenninrakentajat tarvitsevat mutta kovin
> > harvalla on.
> >
> >
> > 73,
> > Jukka OH6LI
> >
> >
> >
> > 3. lokakuuta 2016 klo 14.46 'Zaba' OH1ZAA <elefa at wippies.fi> kirjoitti:
> >
> >>
> >> Hei Jukka,
> >>
> >> Kiitos hienosta dokumentista! Se on varmaan hyödyllinen monelle
> >> antennejansa itse konstruoivalle, ja muutenkin tarpeellista yleistietoa
> >> (unohtamatta erikoistiedot). Vilkaisin vain nopeasti dokumentin läpi, ja
> >> huomasin loppupäässä sen 16 metrissä olevan 14 MHz dipoli/yagin, joka
> >> kuvasi pari päivää sitten mainitsemaani Porin tilannetta (17 m up).
> >> Lähtökulma tarkemmin n. 18 asteen luokkaa (korjattu alla).
> >>
> >> Tässä vielä kieliviilattu versio:
> >>
> >> Porissa minulla oli aikoinaan ensin 14 MHz 3-el yagi savupiipun päällä 17
> >> metrissä (merenpinnan yläpuolella), ja se laittoi maksimikentänvoimakkuutta
> >> kuin tykki F2-kerroksen kautta HB/PA-maihin. Lähtökulma on noin 18 astetta.
> >> Sitten kun laitettiin maston huippuun 5-el log-yagi 34 metriin (lähtökulma
> >> 9 ja 29, (52) astetta), niin sen kenttä aiheutti samassa F2-kelissä vain
> >> pientä kuhinaa mainituissa maissa, mutta paiskasi signaalin Välimerelle ja
> >> muihin DX:iin, niin ettei linukkaa varsinaisesti koskaan enää tarvittu.
> >> Meriheijastus pystyy siis kentän täydelliseen kumoamiseen, luokkaa -30 dB
> >> kapealla lähtökulmasektorilla. Ilman poliittisia näkökohtia voivat siis
> >> toisen aseman antennit olla ihan väärässä korkeudessa varsinaista
> >> tarkoitusperää varten (eli kentän maksimointi kohdealueelle).
> >>
> >> P.S. Yllä mainittu 52-asteen lähtökulma (suluissa) päätyy yleensä suoraan
> >> avaruuteen...
> >>
> >>
> >> Mitä tulee artikkelisi pieniin epätarkuuksiin:
> >>
> >> 1. Vapaassa avaruudessa dipolin syöttöimpedanssi on MMANA:n mukaan
> >> resonanssissa 72 ohmia. Elementin paksuus siihen ei paljoakaan vaikuta 
> >> 2. Häviöttömässä siirtojohdossa SWR ei varsinaisesti aiheuta häviöitä,
> >> jos on myös häviöttömät sovitinpiirit. Mikäli oletetaan, ettei
> >> heijastunutta tehoa uudelleen hyödynnetä toisen heijastuksen kautta rigin
> >> puolella, niin sitten SWR:llä ja häviöillä on kyseinen yhteys. Häviöllinen
> >> kaapeli myös aina lisää lisähäviöitä yli sovitetun kaapelin (indeed).
> >>
> >> Cheers/73, "Zaba" OH1ZAA/OH2MZA/OH3BCX/OH4BCS/OH5ZA/(OH0MZA)
> >>
> >>
> >>
> >>
> >>
> >> Jukka Klemola [jpklemola at gmail.com] kirjoitti:
> >>
> >>> Tämän mailin kohteessa on ainakin kolme selkeätä epätarkkuutta mutta myös
> >>> ainakin kaksi tärkeätä pointtia jotka puuttuvat monista
> >>> antenniesitelmistä.
> >>>
> >>> Se joka osuu ainakin kahteen noista yllämainitusta viidestä, saa
> >>> erikoispalkinnon, jonka voi halutessaan tavatessamme myös vaihtaa
> >>> mallasperäiseen tuotteeseen.
> >>>
> >>> Tähän kontestiin voi osallistua kommentoimalla mieluummin julkisesti,
> >>> mutta
> >>> myös yksityisviestit lasketaan.
> >>>
> >>> QRZ
> >>>
> >>>
> >>> Kontestin kohde:
> >>> http://uusi.oh3ad.fi/wp-content/uploads/2016/10/Asiaa-Antenn
> >>> eista-teoriaa-OH3AD-de-OH6LI-Jaettava-v2.pdf
> >>>
> >>>
> >>>
> >>> Esitelmän kuunteluantenneihin liittyvät kysymykset voi osoittaa Esalle
> >>> OH7WV, jonka yhteystiedot löytyvät muualta ccf mailireflektorilta ja
> >>> taitaapa olla myös ccf sivuillakin.
> >>>
> >>>
> >>> 73,
> >>> Jukka OH6LI
> >>> _______________________________________________
> >>> CCF mailing list
> >>> CCF at contesting.com
> >>> http://lists.contesting.com/mailman/listinfo/ccf
> >>>
> >>>
>

-- 
Wippies-vallankumous on täällä! Varmista paikkasi vallankumouksen eturintamassa ja liity Wippiesiin heti!
http://www.wippies.com/